Miksi sähköinen kattolämmitys?

Tässä hyödyt ovat, perustelut löytyvät alempaa:

1. Ei hukkaneliöitä

2. Kattolämmitys on energiatehokas

3.  Tasaisempi lämpöjakauma

4.  Allergisoimaton

5.  Helppo asentaa

6. Huoltovapaa

7. Paloturvallinen

 

Haluaisitko kotisi tai vapaa-ajan asuntosi kaikki lattianeliöt käyttöön? Olisiko mukavampaa, että lattia olisi lämpimämpi kuin aiemmin? Entä miltä tuntuisi säästää selvää rahaa lajinsa energiatehokkaimman lämmitysmuodon ja helpon asennuksen kautta?  Haluatko lämmittää paloturvallisella, allergisoimattomalla, huoltovapaalla ja pitkäikäisellä laitteistolla tarvitsematta huolehtia kuluvien osien vaihtamisesta määrävälein?

Kyseessä on sähköinen kattolämmitys. Aikoinaan yli 200000 suomalaista omakoti- ja rivitaloa rakennettiin tällä lämmitysmuodolla ja valtaosa niistä käyttää sitä jatkuvasti. Tyytyväisiä asukkaita riitti ja riittää edelleen, suosio on nousussa uudelleen.

2000-luvun alussa tapahtui jotain. Rakennus- ja energiatehokkuusmääräykset muuttuivat sähkölämmitystä syrjivään suuntaan. Muutoksessa unohdettiin kattolämmityksen energiatehokkuus ja kaikki sähkölämmitysmuodot asetettiin kertoimella sellaisiksi, että lämmöneristysvaatimukset ym. romuttivat lämmitysmuodon kokainaistaloudellisuuden.

Nyt elämme eri ajassa. Rakentamisessa suositaan pienempiä asuntokokoja ja lämmittämisestä halutaan automatisoidumpaa ja energiatehokkaampaa. Asunnon kaikki neliöt halutaan tehokkaasti käyttöön energiatehokkuuden varmistamiseksi. Lisäksi aurinkosähkön tuottamisen hyötysuhde muuttuu koko ajan parempaan suuntaan ja edullisemmaksi myös pientaloissa. Nämä asiat tekevät sähköisen kattolämmityksen käytöstä saneerauksissa ja uudisrakentamisessa erittäin mielenkiintoisen vaihtoehdon, seuraavista syistä:

1. Ei hukkaneliöitä

Sähköisessä kattolämmityksessä lämmityselementit asennetaan sisäkattorakenteen sisään eristeen ja pintamateriaalin väliin. Tällöin lämpö siirtyy lämmityselementistä sisäkaton pintamateriaaliin johtumalla ja sisäkatto itsessään toimii säteilylämmittimenä. Lämmityselementin takana oleva eriste pitää huolen siitä, että lämpö suuntautuu katon pintamateriaaliin päin. Huonetilaan ei tule asuinpinta-alaa kuluttavia pattereita, vaan kaikki asuinneliöt ovat vapaasti käytössäsi.

2. Kattolämmitys on energiatehokas mukavuudesta tinkimättä

Kattolämmitys on nopeasäätöinen ja helposti ohjattavissa älykkäillä ohjausjärjestelmillä. Mitä ohuemman ja tiheämmän pintamateriaalin kattoon valitsee, sitä nopeammin katon pinta lämpenee ja reaktio lämpötilan asetusarvon muutoksiin tapahtuu ja ns. turhaa lämmittämistä vältetään. Perustermostaattien sijaan voi käyttää ohjelmoitavia termostaatteja ja/tai ohjausjärjestelmiä, joilla saadaan säästettyä energiaa aikoina, jolloin lämmitys voi olla alemmalla tasolla. Pörssisähkön halpoja tunteja on helpp hyödyntää tällaisten termostaattien avulla.

3. Kattolämmitys tuottaa huonetilaan tasaisemman lämpöjakauman

Kattolämmitys toimii pääosin siis säteilylämmitysperiaatteella. Säteilylämmönlähteenä (n. 60-70% kokonaisenergiasta) toimiva katto lämmittää kaikkia kiinteitä pintoja, myös lattiaa. Saman ilmiön huomaa aurinkoisina päivinä, kun aurinko paistaa ikkunasta lattiapintaan. Auringon lämpösäteily lämmittää lattiapinnan, jolloin lattia on tuolta alueelta selvästi lämpimämpi kuin varjossa olevilta alueilta. Tästä ilmiöstä on siis kyse myös kattolämmityksen kohdalla. Kattolämmitystä käytettäessä lattiapinnan on todettu olevan n. 2C lämpimämpi kuin ilman lämmittämiseen perustuvissa lämmitystavoissa (esim. sähköpatterit, vesipatterit).

Myös ilma kerrostuu vähemmän ja ilman lämpötila lattiatason ja katon välillä on pienempi. Tällöin sama lämpötuntemus saadaan alemmalla huonelämpötilalla ja termostaatin asetusarvoa voidaan laskea 1-2C astetta. Tämä tuo huomattavaa energiansäästöä.

4. Allergisoimaton

Kattolämmityksessä pintalämpötilat ovat alhaisia (n. 30-35C). Tällöin ilman ionisoitumista ei tapahdu eikä tästä johtuvia allergeeneja tai yhdisteitä pääse muodostumaan sisäilmaan.

5. Helppo asentaa

Kattolämmitys on helppo asentaa vaikka itse. Sähkökytkentöihin tarvitsee toki sähköalan ammattilaisen, mutta muu asennustyö on yksinkertaista. Kattolämmityselementit 120m2 kokoiseen asuntoon painavat yhteensä vain noin 15 kiloa.

Kattolämmitys soveltuu uudisrakennuksiin sekä saneerattaviin kohteisiin. Saneerauskohteissa vanhaa katon pintamateriaalia ei tarvitse poistaa, vaan vanhan pinnan päälle asennetaan 6mm eristekerros, jonka päälle lämmityselementit ja uusi pintamateriaali. Katon uusi pinta on siten enimmillään vain 22.5mm verran alempana kuin vanha sisäkatto (16mm paneelilla). Mitä ohuemman pintamateriaalin valitsee, sitä vähemmän kattopinta laskee alaspäin. Asennusprosessi on kuvattu täällä.

6. Kattolämmitys on huoltovapaa

Kun kattolämmitys on kerran asennettu, se ei kaipaa puhdistusta, imurointia, suodattimien tai kompressorien vaihtoja tms. huoltotoimenpiteitä. Ohjeiden mukaan asennettuna kattolämmitys kestää 30 – 40 vuotta.

7. Paloturvallinen, ei vesivahinkoriskiä

Lämmityselementin lämpötila ei äärimmäisessä vikatilanteessakaan nouse yli 150C asteen. Lämmitysjohdin sulaa poikki n. 145C asteessa, mutta tähän vaaditaan suuri ylijännite tai paha virheasennus. Järjestelmässä ei myöskään kierrä vettä, jolloin vesivahingon riskiä ei ole.

Infraheat kattolämmitys

Kotimainen Infraheat -kattolämmitys on varma valinta rakennuksesi lämmitysmuodoksi. Lämmityselementtejä on kahta eri teholuokkaa, 125W/m2 ja 150W/m2. 150W/m2 elementit soveltuvat päälämmitysmuodoksi, 125W/m2 voi käyttää, kun mukana on muitakin lämmitystapoja (lattialämmitys, ilmalämpöpumppu, virtauslämmittimet tms.)

Elementtejä on saatavana sekä 30cm että 40cm koolausjaolle 4:ää eri leveyttä ja useita pituuksia. Elementit toimitetaan asennusvalmiina 2 metrin kytkentäjohdolla varustettuna muutaman päivän sisällä tilauksesta. Joustava tuotanto huomioi myös erikoispyynnöt.

Mikäli saneerauksen kohteena on koko sisäkattopinta, saa uuden katon lämmityksellä varustettuna helposti tämän ohjeen mukaan. Ei vaadi purkutyötä. Menetelmä soveltuu esimerkiksi öljylämmitystaloihin, joissa halutaan päästä vanhasta patteriverkostosta eroon ja saada lisää asuinpinta-alaa käyttöön.

Uudeksi sisäkattopinnaksi soveltuu muutkin materiaalit kuin puu, kunhan materiaali ei ole eriste tai eristyskyky liian korkea. Jopa puukuitulevy käy, mutta materiaalipaksuus pitää olla riittävän ohut.

Mitä ohuempi ja mitä lämpö johtavampi materiaali on, sitä nopeampi reagointi lämpötilan asetusarvon muutoksiin on. Siksi 14mm puupaneeli on yleinen valinta; se johtaa hyvin lämpöä ja on sopivan ohut, mutta ”jämäkkä” pintamateriaali. 

Varastoihin, suojelukohteisiin, jälkiasennuskohteisiin ja eläinsuojiin on saatavana pinta-asennettavia lämmittimiä, myös termostaatilla varustettuna. Tutustu tuotteisiin täällä.

Entä kattolämmityksen hiilijalanjälki?

On vielä laskematta, miten kattolämmityksen hiilijalanjälki suhteutuu muihin lämmitysmuotoihin. Mutta tässä mietittävää; lämmityselementit 120m2 asuinrakennukseen painavat siis n. 15kg. Paljonko painavat sähköpatterit, maalämmitys- tai kaukolämmitysjärjestelmä samankokoiseen taloon? Mikään muu lämmitysmuoto ei ole lähellekään yhtä materiaalitehokas.

Myös aiemmin mainittu energiatehokkuus vaikuttaa hiilijalanjälkeen. Jos tähän vielä lisätään, että sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla, tulee ratkaisusta entistä mielenkiintoisempi.

Lopuksi

Lukekaa blogini ja kommentoikaa.